Heteromiehen on todennäköisesti vaikeampaa keksiä mitään neitimäisempää puuhaa kuin mennä ostamaan hyppynarua kaupasta. Onneksi myyjäksi sattui täysin sattumalta tuttu tyyppi, jolle onnistuin sanomaan hyppynarun lisäksi sanan nyrkkeily samaan lauseeseen, jotta homma ei vaikuttaisi turhan epäilyttävältä.
Olen muutaman kerran treeneissä opetellut (lue: epätoivoisesti vääntänyt) hyppynarun kanssa alkujumppaa, mutta kun ei ole hyppynaruilu kuulunut koskaan ykkösharrastuksiin, on lähes 90-kiloisen miehen hyppiminen lähestulkoon naurettavuuden huippu. Onneksi kotona ja takapihalla pystyy treenaamaan suurin piirtein salassa.
Erityisen vaikeaa naruhyppelyssä on oikean ajoituksen lisäksi myös pomppujen korkeus. En pysty likimainkaan sellaisiin gasellinloikkiin, joita treenikaverit vetelevät alkujumpassa, vaan oma pomppiminen muistuttaa lähinnä elefanttia hyppynarun kanssa.
YouTubesta etsiskelin treenivideoita ja löytyihin sieltä useampikin. Tämän viestin lopusta löytyvä video on yksi parhaimmista esimerkeistä. Olisi todella hienoa oppia pomppimaan yhdellä jalalla vuorotellen toisen kanssa, mutta ensin pitäisi opetella kenties tasajalkaa hyppiminen siten, että minuutissa pystyisi hyppimään enemmän kuin neljä kertaa lopun ajan kuluessa narun selvittelyyn jalkojen välistä. Hankalaa..
Kommentit