Näin thainyrkkeilyharjoitusten puutteessa alkaa tämä blogi aika lailla toistamaan itseään, mutta harvalukuisenapa on lukijajoukkokin pysytellyt, joten ei sen väliä. Treenipäiväkirjaksihan tätä lähinnä tituleeraankin.

Lenkkien kanssa on tullut pähkäiltyä yhtä sun toista ja eilen keskusteltiin kaverin kanssa pitkät pätkät kapakassa lenkkeilyn filosofiasta. Kerroin harrastaneeni näitä matalasykkeisiä 45-60 minuuttisia lenkkejä, johon juoksukoulussakin käynyt kaverini kertoi ajan olevan liian lyhyt. Kuulemma matalan sykkeen lenkkien tulisi olla vähintään 90 minuuttia. Sovittiin kimppalenkkeilystä myös alkavalle viikolle, joten voidaan yhdessä katsella vähän sykerajoja ja lenkkeilyä kestävyyden kasvattajana.

Nyt lenkkien keskisykkeet ovat olleet siinä 120 pintaan ja omalla tämänhetkisellä kunnollani se tarkoittaa todella hidasta lönkyttelyä. Toisenkin kaverin kanssa keskusteltuani tultiin siihen tulokseen että peruskuntolenkillä syke saisi olla jossain 130-140 välimaastossa, ehkä lähempänä 140:ta. Tämä tarkoittaisi omalla kunnollani sitä, että lenkkien pituudet varmasti kasvaisivat siitä noin 10 minuuttia/kilometri tahdista jonkin verran. Laskeskelin itse, että 140:n sykkeillä tahti olisi kenties 10 minuuttia/1,5 kilometriä eli tunnissa tulisi matkaa juostua sitten noin 9 kilometriä. Tätä täytyy toki vielä käytännössä testata, kun ei ole noilla sykkeillä tullut viime aikoina juostua. Nyt 120:n sykkeellä voi sanoa juoksevansa kellontarkasti 10 minuuttia per kilometri.

Kokeilin tänään kaverin evästämänä lenkkiä, joka lähtee 15 minuutin kevyellä lämmittelyllä, jossa sykkeet tuossa 120:n pinnassa. Sitten tarkoitus oli nostaa syke 160:een ja pitää siellä 15 minuuttia ja sitten lönkytellä loput 15 minuuttia 120:n sykkeillä. 160 tuntui itselleni kuitenkin juostessa aivan mahdottoman liian lujalta temmolta, joten tasapainoilin 15 minuuttia 150-155 sykemaastossa. Sykkeellä 160 juostuna kuolema olisi varmaan korjannut alta aikayksikön. Loppulenkin viimeistelyt vedin 10 minuuttiin, eli 40 minuuttia ja 4 kilometriä, vaikka tempo oli keskivaiheilla kovempikin.

Vaikeaksi menee tämäkin lenkkeily. Kuten joku viisaampi on joskus sanonut "tärkeintä on kuunnella omaa kroppaansa". Kun joku vielä kertoisi miten se tehdään, tällä hetkellä ainoa jota osaan kuunnella on sykemittarini ja sitäkin huonosti...