Juhannuksen alku näytti hieman heikolta kuntoilun kannalta. Kuten jo aiemmin kirjoitin, kun ei juo, saattaa aikaa jäädä muuhunkin, mutta lasten kanssa touhutessa menee aika kokolailla siivillä ja kuntoilemaan ehtii varsinaisest vasta illalla, jolloin on veto ollut melkolailla pois. Torstaina tuli kokeiltua appiukon hc-kuntosalia ihan vaan kevyen penkkipunnerruksen merkeissä. Huomaa, että kuntosalitreeneistä on kulunut aikaa enemmän kuin laki sallii, sen verran kankeaa treenaaminen oli. Pitihän sitä säkkiä käydä myös vähän hakkaamassa, potkimista ei uskalla ajatellakaan ilman kunnon venyttelyä, varsinkin kun appukon nyrkkeilysäkki on vanha, jossa kaikki täyte on valunut säkin pohjaan. Kun sitä sitten näinkin notkea mies kuin meikäläinen rupeaa potkimaan, saan jalan nousemaan vain lähelle säkin pohjaa, joten potkimistuntuma on suurin piirtein sama kuin potkisi nuorsta mäntyä. Kovettuupahan reidet. Perjantaina ei tullut reenailtua sitäkään vähää, mutta tänään aamulla juoksin neljän kilometrin lenkin. Reissussa oli koko konklaavi, naiset reippailivat sauvojen kanssa ja ukki teki lasten kanssa vähän lyhyemmän lenkin. Nyt illalla tuli vielä veivattua ihan mukava kuntopiiri painoilla, joten voin taas huoletta keskittyä grillimakkaraan ja jäätelöön.